RIEMUYLIOPPILASPUHE LAANILAN LUKION LAKKIAISJUHLASSA 4.6.2016

Hei kaikki, arvoisat läsnäolijat!

Tietotekniikan hämmästyttävät saavutukset tuottavat yhä ihmeellisempiä saavutuksia. 10 päivää sitten tehtiin maailman ensimmäinen rakennus 3D-printtauksella - Dubaissa! Kyseessä on noin 250 m2:n talo ja printtaus kesti vain 17 päivää. Tuore CNN:n talousraportti kertoo, että robotit saattavat jo 20 vuoden kuluttua viedä yli 80 milj. amerikkalaiselta ja 15 milj. britiltä työpaikat, eli 50 % molempien maiden työvoimasta! Nämä moderneimmat robotit ovat raportin mukaan “erilaisia: niillä on mahdollisuus korvata ihmisen aivot yhtä hyvin kuin hänen kätensä”.

Erityisesti lääketiede on kehittynyt voimakkaasti. ”Lääketiede on edistynyt niin valtavasti, ettei terveitä ihmisiä oikeastaan enää ole.” Näin sanottiin jo v. 1932! Sanoja oli maailmankuulu kirjailija Aldous Huxley dystopiaa kuvaavassa tieteisromaanissaan Uljas uusi maailma.

Me riemuylioppilaat olemme 50 vuoden aikana nähneet ihmiskunnan huikaievan tieteellis-teknologisen kehityksen. Tällainen edistys johtuu evoluutiosta ja henkilökohtaisten ominaisuuksien, kuten älykkyyden, kehittymisestä. 

Ollakseen yhteiskunnalle hyödyllinen ihminen tarvitsee ohjausta ja hyvää koulutusta: sellaista, josta te, uunituoreet ylioppilaat, olette tässä koulussa monta vuotta nauttineet. Teknologisen kehityksen pyörteissä on jäänyt vähemmälle huomiolle eräs hyvin tärkeä asia, joka ravistelee kulttuurievoluution perustaa: ihmisen mentaalista kypsyyttä indikoivan viisauden vajaakäyttö tai suoranainen puute.

Tekniset saavutukset eivät mielestäni riitä osoittamaan sitä, että ihmiskunta olisi valmis ja valaistunut viisauden ”parametreillä” arvioituna. Tarvitsee vain kysyä, miksi historian tehokkaimmilla tuhoaseilla varustautuneet valtiot ”puolustavat” omia intressejään alistamalla lähinaapureitaan tai terrorisoimalla toisilla mantereilla asuvia puolustuskyvyttömiä kansoja. 

Onko niin, että uskonsodista miekkalähetyksineen, noitavainoineen jne. on kulunut liian vähän aikaa, jotta lukuisten eri uskontojen jumalat olisivat ehtineet tehdä keskinäisen rauhansopimuksen, joka olisi saanut heidän kannattajansa luopumaan väärin uskovien eliminoimisesta?

Esimerkkejä ihmisviisauden puutteesta löytyy kotinurkiltamme. Meillä on jo noin 25 vuotta ylläpidetty 200 000 – 300 000 ihmisen massatyöttömyyttä ja sen yhteiskunnalle aiheuttamia vakavia ongelmia. Näin siitä huolimatta, että Suomi on tänä päivänä paljon vauraampi kuin koskaan historiansa aikana. Meille on uskoteltu, että työttömyys vähenee talouskasvun edetessä. Arvostettu filosofimme Henrik von Wright sanoo, että se ei pidä paikkaansa: ”Työttömyys ja talouskasvu ovat yhteensopimattomia vaikuttimia. Talous kumpuaa yhteiskunnan kokonaisuudesta ja kattaa kaikki inhimillisen elämän vaikutusalueet. Työttömyys ei ole taloudellinen ongelma, vaan puhtaasti sosiaalinen.” Arvioin itse, että työttömyyttä ja sen seurauksia pidetään poliittisessa kulttuurissamme ihmisen henkilökohtaisina ongelmina: tyyliin huolehdi itse itsestäsi.

Toinen esimerkki. Meillä on tasa-arvolaki, joka kohtelee ihmisiä yhtenä suurena massana (periaatteella ”one size fits all” - kaikkia arvotetaan samalla mitalla); esimerkiksi työttömiä ja hyvin vaikeassa asemassa olevia pitkäaikaistyöttömiä. Erityisen huonosti kohdellaan vanhuksia, kuten tiedämme. Näissä ja muissa vastaavissa ryhmissä ihmiset ovat lain nojalla - tai sen estämättä - toki ”tasa-arvoisia”. Mutta kaikki muut, joita ei ole stigmatisoitu tai syrjäytetty yhteiskunnan osallisuudesta, ovat lain tarkoittamassa hengessä keskenään paljon tasa-arvoisempia.

Jakautuisivatko pohjoismaisen hyvinvointivaltion saavutukset paremmin koko kansan nautittaviksi, jos tasa-arvolain rinnalla tai sen asemesta meillä olisi olemassa oikeudenmukaisuuslaki? 

Suuri kysymys kuuluu: miksi kulttuurievoluutio on fokusoitunut tieteellis-teknologiseen kehittämiseen eli siihen on jäänyt - tai jätetty - ihmisen henkisen kypsyyden ja viisauden läpimentävä suuri aukko? Onko se luonnon laki vai tietoisesti tehty valinta? 

Suomessa on tämän vuoden alussa käynnistynyt hyvin mielenkiintoinen HundrED - 100 Koulua -hanke, jonka tavoitteena on auttaa Suomea pysymään opetuksen mallimaana. (Pisa-tutkimukset ovat meille kaikille tuttuja.) 

Projektissa rakennetaan ja kootaan käytäntöjä, joissa tunne- ja tietoisuustaidot ovat avainasemassa. Hankkeessa prosessoidaan lasten ja nuorten sosiaalistamiseen, oppimiseen ja kognitiivisten valmiuksien kehittämiseen liittyvää pedagogiikkaa. Tästä ei ole kovin suuri askel väitteeseen ja toivomukseen, että projektin sisäänrakennettuna tavoitteena olisi myös mentaali- ja viisaustaitojen sisällyttäminen esi- ja peruskoulun sekä lukion opetusohjelmiin. 

Te, arvoisat nuoret tulevaisuuden airuet, minne ikinä tästä upeasta opinahjosta lähdettyänne suunnistattekin, ottakaa evääksenne täyspakkaus tutkimusmatkailijan ennakkoluulotonta, uteliasta seikkailumieltä. Matkailkaa, työskennelkää ja opiskelkaa kieliä myös ulkomailla. Tutustukaa eri kulttuureihin ja erilaisten ihmisten tapoihin ja tottumuksiin sekä heidän maailmoja syleileviin ideoihin ja ajatuksiin. Sellaisessa kokemus- ja elämyshorisontissa teidät tyrmäävä hämmennys, hämmästys ja häikäistyminen räjäyttää aivojenne neuronikytkennät aivan uusille taajuuksille: sellaisen uuden tietoisuuden ja viisauden syntymiseen, jonka meidän niin mahtava teknologinen kehitys rinnalleen kaipaa – ja välttämättä tarvitsee.

Albert Einsteinin sanoin: ”Mielikuvitus on tärkeämpää kuin tieto. Kun tutkiskelen itseäni ja ajattelumenetelmiäni, olen tullut siihen tulokseen, että fantasian lahja on merkinnyt minulle enemmän kuin lahjakkuuteni omaksua positiivista tietoa.”

Arvoisa juhlayleisö, toivotan teille kaikille aurinkoisen lämmintä, hyvää kesää!

RAKENNUSLUVATON YDINVOIMALA URHEILUKISOJEN PÄÄSPONSORIKSI!

(Julkaistu Oulu-lehdessä 25.5.2016)

Kalevan kisojen pääsihteeri Petri Heikkinen on hehkuttanut Fennovoiman tiedotteessa maaliskuussa, että ”saamme Fennovoiman myötä merkittävän ja ison aluevaikuttajan pää- yhteistyökumppaniksemme”.   Me ja varmaan muutkin urheilun ystävät vastustamme Fennovoiman sekaantumista Kalevan kisoihin. 

Kaikki, jotka kunnioittavat rehtiä urheilua, eivät hyväksy sitä, että suomalaisyritys harjoittaa liiketoimintaa kansainvälisiä etiikan ja moraalin pelisääntöjä rikkovien yhteistyökumppaneidensa  kanssa. Tästä näkökulmasta Fennovoima ei sovi kansainvälisyys- ja liikuntakasvatuksen edistäjäksi.  Emme siis hyväksy sitä, että Kalevan kisojen pääsponsoriksi on valittu Fennovoima, joka on tietoisesti toiminut rehtien yrityspelisääntöjen vastaisesti. Fennovoiman ydinvoimalalla ei ole ollut eikä vieläkään ole eduskunnan myöntämää rakennuslupaa. Se ei ole estänyt näiden hyvävelipiirien vilunkipeliä. Suomalaisten käsitys oikeuden- ja lainmukaisesta julkishallin- nosta ja liiketoiminnasta on aivan toinen kuin Fennovoiman.

Rosatom on tarjoutunut (Fennovoiman myötävaikutuksella?) Pyhäjoen lasten liikunta- ja urheiluharrastusten rahoittajaksi.  Asian tekee vastenmieliseksi se, että nämä suuryhtiöt käyttävät lapsia pelinappuloinaan saadakseen lasten vanhempien ja suuren yleisön huomion pois Fennovoiman toiminnasta. Yhtiön ryvettyneen julkisuuskuvan kiillottaminen huipentuukin sitten näyttävästi varttuneempien nuorten pelinappuloina käyttämiseen Oulussa, Raatin stadionilla, ensi heinäkuussa järjestettävien Kalevan kisojen yhteydessä. 

Fennovoima on saanut 700 000 euron valtion(= veronmaksajien tuen) työvoima- ja kansainvälistämiskoulutukseen, mikä helposti kattaa myös yrittäjiksi aikovien nuorten koulutusta.   Rahat myöntänyt elinkeinoministeriö, Olli Rehnin johdolla, on pudottamassa maamme uusiutuvien energioiden kehityksen kelkasta. Fennovoiman onkin ollut – yhtiölle ominaisen hallinto- ja kaupankäyntikulttuurin avittamana – helppo ohjata riittävän suuri sponsoriraha kisajärjestäjä Oulun Pyrinnölle. Maineikas urheiluseura on ajautunut ydin- voimayhtiön mannekiiniksi. Mitä tämä kertookaan urheilun tilasta ja näköalattomuudesta? Oliko todella niin, että muita sponsoriehdokkaita ei ollut tai edes kyselty? Vai tapahtuiko sponsorin valinta urheiluseuran johdon tilannearvion mahdollisesta pettämisestä?

Ydinvoimasta vapaa Pohjanlahti

Veikko Ervasti

Jouko Hemmi

Taina Mäntykenttä

SUOMESSA VAKAVA DEMOKRATIAVAJE

(Julkaistu Kalevassa 25.2.2016)

Suurtyöttömyyden ja sen aiheuttamien vakavien yhteiskunnallisten ongelmien ylläpito puhuu karua kieltään edustuksellisen demokratian tilasta. Demokratiavajeesta kertoo erityisen selvästi välinpitämättömyys työttömien, pieneläkkeen saajien ja omaishoitajien aseman korjaamisesta sekä vanhusten huono kohtelu. Vaje näkyy myös pätkätyöläisten, itsensä työllistäjien, 0-sopimuksella työskentelevien, freelancereiden ja maamme talouden selkärangan muodostavien pienyrittäjien heikossa asemassa. Heitä ei näy kokopäivätyösuhteisten hyvinvoinnista huolehtivassa, maamme mahtavimmassa EK:ta, ay-liikettä ja valtiota edustavassa kolmikantainstituutiossa. Demokratian kannalta on hyvin huolestuttavaa, että puolustuskyvyttömimpien ihmisten etuja ei näytä ajavan edes eduskunta.

Kuntien valtionosuuksien rajut leikkaukset juontavat uusliberalistisesta politiikasta, josta eniten kärsivät heikoimmassa asemassa olevat ihmiset. Siitä ovat lainsäätäjät saaneet hyvän syyn peruspalvelujen yksityistämiselle. Niin hyvän, että kansakunnan hyvinvoinnin tärkein alue on saatu ryvetettyä globaalien korporaatioiden temmellyskentäksi. Kunnista on tehty pelinappuloita. Peruspalvelut on esineellistetty hyödykkeiksi, joiden arvo on sitä parempi mitä enemmän yritykset pystyvät yhteiskunnan osallisuudesta syrjäytettyjen ihmisten kustannuksella palveluista voittoja repimään.

Yhteiskunnan toinen sektori, missä kansan ääntä ei kuunnella, on energiapolitiikka. Kansanedustajat ovat ilmaisseet valmiutensa siihen, että Suomeen pitää rakentaa pahasti keskeneräistä Olkiluoto III:a epäluotettavammalla tekniikalla varustettu lisäydinvoimala Pyhäjoelle. Näin päättäjät tahtovat pysyä etäällä – ja kauan – uusiutuvan energian vahvaa voittokulkua indikoivasta kehityksestä. Olli Rehn kirjoitti blogissaan syksyllä 2014: ”Fennovoiman ja Rosatomin yhteistyö voisi olla uusi teollisuuspolitiikan pohjakosketus Suomessa [ja että] Suomesta uhkaa tulla epäonnistuneiden ydinvoimalahankkeiden ulkomuseo.” EU-komissaari Rehnin mm. Financial Times -lehdessä siteerattu kirjoitus osoittautui pian halvaksi valuutaksi. Vain muutaman kuukauden kuluttua Rehn energiaministerin virkaan astuttuaan oli välittömästi valmis sitomaan Suomen energiatalouden alati epäkurantimmaksi ja kalliimmaksi muuttuvaan, vaaralliseen ydinvoimaan vuosikymmeniksi – ja ydinjätteeseen tuhansiksi vuosiksi eteenpäin.

Arvostettu historian tutkija, emeritusprofessori Jorma Kalela kertoo, mistä maamme demokratiavajeessa on kysymys: ”Puolueet ovat vain nimellisesti (jos edes näinkään) kansalaisten kannalta vaikuttamisen väyliä. Maan hallitusten ensisijainen tehtävä on hoitaa yhteyttä kansallisen ja  globaalin talouden välillä. Talouskasvun ja sen vaatiman kansainvälisen kilpailukyvyn turvaaminen on myös pyrkimys, jonka kaikki puolueet ovat hyväksyneet kaiken poliitiikan peruslähtökohdaksi ja viitekehykseksi.”  Ei ihme, että edustuksellisesta demokratiasta nauttii vain osa kansaamme.