20/01/2012

"KUNTAUUDISTUS" - VALTAPOLITIIKAN NÄYTÖS

Päämisteri Kataisen tänään julkisuuteen tulleen haastattelun (Talouselämä) mukaan hallitus on supistamassa kuntien määrän 100 kappaleeseen. Katainen ei kuitenkaan kertonut, mihin laskelmiin tai perusteluihin hänen mainitsemansa sadan kunnan määrä perustuu.  Hänen mukaansa oleellista ei ole kuntaluku vaan säästöt, joita uudistuksen pitäisi (!) tuoda. On vain luonnollista, että pääministeri ei tiedä näistä laskelmista ja perusteluista. Sen sijaan hän tietää hyvin tarkkaan, mitä nämä säästöt ovat. Ne ovat niitä samoja säästöjä, joita Kokoomuksen mukaan saadaan sitä enemmän mitä tehokkaammin väkeä irtisanotaan kokoomuslaisen ideologian mukaan tuottamattomista töistä. Tällaisia töitä ovat mm. edellisen hallituksen kokoomusvetoisen valtiovarainministeriön aloittaman  tuottavuusohjelman piiriin kuuluvat valtionhallinnon sekä erityisesti julkisten peruspalvelujen, kuten terveyden- tai vanhustenhoidon tehtävät.

On siis vain luonnollista, että Kokoomuksen johdolla on aloitettu sellainen kunnallisten toimintojen, palvelujen ja rakenteiden uudistamisprosessi, jolla em. kokoomuslaisen työllistämispolitiikan tyhjentämien pienten kuntien olematon elinvoimaisuus  tuhotaan liittämällä ne enemmän tai vähemmän pakosta suuriin keskuskuntiin ja -kaupunkeihin.  Miten homma de facto hoidetaan? Se tapahtuu valtakuntaan omaksutun uuden  hallintomallin – New Public Management – tavoitteiden mukaisesti. Pienet maaseutukunnat ja niiden peruspalvelut kriisiytetään, jotta saadaan aikaan perustelut, joilla pienimmänkin kunnan  syrjäisimmän peräkylän ihmistä lähellä oleva, hänestä välittävä päätöksenteko voidaan siirtää keskusmegakuntaan ja hukuttaa sen byrokratian rattaisiin.

Kun lakkautettavaksi tulevan kunnan palvelut on näin saatu toimimattomiksi tai ne toimivat tehottomasti, niin kuin ne Kokoomuksen toiveiden mukaisesti jo nyt tekevät, ne voidaan kasvukeskukseen siirrettyinä ulkoistaa paikallisille yksityisyrityksille. Sellaisille, joita ei enää ole tai joiden määrä on radikaalisti vähentynyt,  koska Kokoomuksen uusliberalisteille on tärkeämpää, että niiden ihmisten vähenevät varat, jotka taksilla joutuvat pitkienkin matkojen takaa hakemaan ulkoistamisessa kallistuneita palveluja  keskuskunnasta, sujahtavat kilpailutuksen seurauksena jouhevasti ulkomaisten suurpääomasijoittajien taskuun.   Ei siis pidä ihmetellä, miksi Katainen ja k:nit niin intohimoisesti säästävät.

Lopulta käy niin, että viimeiset maanviljelystä harjoittavat talonpojatkin joutuvat ympäryskuntien ja -kylien palvelujen alasajon seurauksena muuttamaan uusiin uljaisiin suurkuntakeskuksiin.

Ennen Lipposen demarihallituksen omaksumaa maaseudun autioittamisideologiaa ja hänen ”maalla ei ole kivaa” -sloganin hehkuttamista oli toisin. Elävät ja elinvoimaiset ympäryskunnat ja  -kylät olivat keskuskunnan hyvinvoinnin ja menestymisen edellytys ja tae. Miten käy nyt, kun valtapolitiikan lyhytnäköisyys on tekemässä rajun suoneniskun myös  kansakuntamme elintarvikehuollon omavaraisuudelle? 

06/01/2012

Kuka istutti uusliberalismin Suomeen?

Otteita pressaehdokas Paavo Lipposen Facebook-palstalla käynnissä olevasta mielipiteiden vaihdosta otsikon Lipponen esti uusliberalismin rantautumisen Suomeen « Liisa Jaakonsaari alla. 

Sari Kokko Jaakonsaaren perustelut ovat terävänäköisiä. Lipposen hallitukset tekivät paljon hyviä päätöksiä, vaikka toki mukaan mahtui vähemmänkin hyviä. Minusta on oikein nostaa esiin kaikki kokemus ja näkemys, joka kuitenkin tavalla tai toisella vaikuttaa. Viikkojen varrella lukemani ja käymäni keskustelut vain vahvistavat ajatusta, että Lipponen on paras vaihtoehto Suomen seuraavaksi presidentiksi.
Eilen 22:33 · · 4

Jouko Hemmi Tuohan ei pidä paikkaansa. Itse asiassa juuri Lipponen istutti uusliberalismin Suomeen kyykyttämällä Suomen köyhät raa'oilla sosiaalietuuksien leikkauksilla, jotka hän kohdisti kaikkein puolustuskyvyttömimpiin ihmisiin. Köyhyys kasvoi, leipäjonot pidentyivät,sallittiin verorahojen ryöstö pilviin nousevien optioiden, bonusten ja muiden palkkioiden maksamiseksi valtion yritysten johtajille. Jo ennestään syrjäytettyjen aseman kurjistaminen oli merkittävässä roolissa Lipposen molemmissa hallituksissa jne. Kannattaa myös lukea Arja Alhon (sd) kirja "Kovan tuulen varoitus": se kertoo enemmän Lipposen edesottamuksista - myös hänen tavastaan hallita muita.23 tuntia sitten ·  

Laura Andersson Lipposen hallitukset tekivät päätöksiä jotka olivat välttämättömiä, jotta Suomi saatiin nostettua lamasta. On hurjan helppoa mutta valheellista nostaa nyt esiin vain leikkauksia ja unohtaa kaikki tehdyt myönteiset asiat. 300 000 uutta työpaikkaa, kuntien työtekijöiden määrän kasvu läjes lamaa edeltäneelle tasolle, lasten päivähoitoon subjektiivinen oikeus, euroon liittyminen, lakiuudistuksia mm seksuaalirikoslainsäädäntöön, ensimmäistä kertaa hallituksessa yhtä monta mies- ja naisministeriä jne jne. Arja Alhon kirjan lisäksi voisi tutustua vaikka Lipposen itsensä kirjoittamiin teoksiin tai tällä viikolla julkaistuun henkilökuvaan, niin saisi tasapuolisemman kuvan henkilöstä.
10 tuntia sitten · · 2

Jouko Hemmi En toki kiellä, etteikö Lipposen hallitukset tehneet hyvääkin. Kysymys onkin ensisijaisesti siitä, keiden hyväksi tämä hyvä koitui. Siitä tosiasiasta ei pääse mihinkään, että demarivetoisten hallitusten aikana köyhyys lähti rajuun nousuun ja suurtyöttömyys jäi päälle (vuodesta toiseen näihin päiviin saakka se on ollut noin 250 000:n pinnassa). Laman alussa v. 1990 oli maassamme köyhiä ”vain” 395 000, vuonna 2009 jo 690 000! Osoitus vain siitä, että Lipposen hallitukset eivät tehneet mitään näin hurjan syöksyn estämiseksi! Eikä työttömyyden – ja sen pahimman seurauksen köyhyyden – vähentämiseksi luottamusta ole myöskään ent. ay-pomoon, työministeri Ihalaiseen, joka Lipposen hengenheimolaisena oli tukemassa jo ennestään köyhien ja syrjäytettyjen sosiaalitukien rajuja leikkauksia. Kaikki Lipposen uudistukset tapahtuivat siis suurenevan köyhien määrän kustannuksella.

Ei anna aihetta tutustua Lipposen itsensä itsestään kirjoittamiin teoksiin samoin kuin hänen henkilökuvaansakaan. Ne ovat vain hänen oma puolustuspuheenvuoronsa ja sisäpiirin ylistyslaulu suuresta johtajastaan. Ulkopuoliset - puolueettomat - arvioivat Lipposta hänen tekojensa mukaan. Kannattaa siis myös kysyä, mitä mieltä ovat työttömät, noin 700 000 köyhää ja heidän lähiomaisensa Lipposesta ja tämän päivän sosiaalidemokraattisen puolueen olemuksesta.

6 tuntia sitten · · 5